Voimavaroja sosiaalityöhön

Työterveyslaitos [1] julkaisi lokakuussa 2016 tutkimuksen, jonka mukaan sosiaalityöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömäksi mielenterveyden ongelmien vuoksi verrattuna muihin kunta-alalla työskenteleviin.  Tutkimuksen mukaan sosiaalityölle ominaisiin kuormitustekijöihin ei ole osattu riittävästi puuttua ja sosiaalityöntekijöillä sairauspoissaolot ja työkyvyttömyysriski on ollut koholla jo pitkään. Resurssipula, kiireinen työtahti, suuri asiakasvastuu ja asiakkaiden moniongelmaisuus kuormittavat sosiaalityöntekijöitä. Kuormitustekijöitä on myös työolosuhteisiin, työn piirteisiin, työyhteisön ja organisaation toimintatapoihin ja työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyen.

Sosiaalityön vaativuuden vuoksi työssä jaksamista tukevien voimavarojen merkitys korostuu. Tutkimushankkeessa sosiaalityön tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat työn määrä, työn organisointi ja esimiestyö. Työhyvinvointia lisää tutkimuksen mukaan avoin ja kehittämistä tukeva ilmapiiri työyhteisössä ja työssä jaksamista tukee aktiivinen yhdessä tekeminen, keskustelu ja läsnäolo. Tutkimuksessa todettiinkin, että sosiaalityöntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota paitsi työhyvinvoinnin vuoksi myös sosiaalipalvelujen laadun varmistamiseksi, sillä sosiaalityöntekijät vaikuttavat voimakkaasti asiakkaidensa elämään ja vaikuttamalla työntekijöiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös asiakkaiden hyvinvointiin. Asiakastyölle tulisi olla riittävästi aikaa ja työnohjausta tulisi olla saatavilla kaikille asiakastyötä tekeville sosiaalityöntekijöille.

Myös Talentia-lehti [2] otti kantaa tutkimuksen tuottamaan tietoon sosiaalityön kuormittavuudesta.  Paitsi asiakkaiden moniongelmaisuus ja asiakkaiden suuri määrä, myös monimutkainen ongelmanratkaisu sekä päätöksentekojärjestelmä kuormittavat työntekijöitä. Talentia-lehdessä todettiin, että kuormitusta lisäsivät työntekijöiden kokema epätietoisuus oikeista toimintatavoista ja tilanteet, joissa joutuu toimimaan sääntöjen, normien tai omien arvojen vastaisesti. Sosiaalityön päätöksentekoon liittyy paljon tuen ja kontrollin vaihtelua sekä vastuuta ja valtaa. Työntekijää voitaisiin tukea ottamalla käyttöön selkeämmät ja yhtenäiset toimintamallit sekä antamalla mahdollisuus käyttää konsultaatiota. Toivottavasti uudet kehitteillä olevat asiakasjärjestelmät, kuten Apotti [3], tukevat jatkossa sosiaalityötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa paremmin.

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojärjestelmien ongelmat on tunnettu jo pitkään. Jotta tietojärjestelmä olisi toimiva, järjestelmän tulisi tukea ammattilaista hänen työtehtävissään ja sen on oltava helppokäyttöinen. Suurin osa sosiaalihuollon tietojärjestelmistä mahdollistaa ainoastaan kirjausten teon tällä hetkellä. Kirjausten lisäksi järjestelmän tulisi auttaa oman työn hallinnassa ja tukea ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä. Hyvä tietojärjestelmä ohjaa sosiaalityön kirjausta, auttaa priorisoimaan tehtäviä ja muistuttaa esimerkiksi asiakkaan suunnitelman päivittämisestä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen [4] mukaan ongelmia aiheuttaa se, että tietojärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat saarekkeina ja niiden yhteentoimimattomuus on ongelma.  Tietojärjestelmät eivät kykene vaihtamaan tietoa keskenään ja tiedot ovat hajallaan eri paikoissa. Tarpeellisten tietojen kokoaminen on vaivalloista, jolloin kokonaiskuva vaatii paljon ylimääräistä työtä. Olennaista olisi kehittää tietojen liikkuvuutta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Asiakastietojärjestelmät ovat keskeinen osa asiakkaiden palveluprosesseja, palveluiden dokumentointia sekä toiminnanohjausta. Käytettävyydeltään hyvin toimiva tietojärjestelmä auttaa sosiaalityöntekijää työssään ja vähentää työhön liittyvää stressiä.

Talentia-lehdessä [3] todettiin myös, että sosiaalityön heikko maine yhteiskunnassa ja työn vähäinen arvostus on yksi kuormitusta lisäävä tekijä. Yliopistoissa huolen aiheena onkin alan houkuttelevuus ja työntekijöiden saatavuus jatkossa. Työssä jaksamista voidaan lisätä varmistamalla työntekijän ja esimiehen väliset säännölliset tapaamiset, lisätä avointa kommunikaatiota ja myönteisen palautteen antamista sekä tarjoamalla käytännön tukitoimia työssä jaksamiseen. Näin voitaneen vaikuttaa myös siihen, että sosiaalityöntekijät eivät vaihtaisi niin usein työpaikkoja ja hakeutuisi pois asiakastyöstä. Suuri vaihtuvuus lisää jäljelle jäävien työntekijöiden työtaakkaa. Psykososiaalinen kuormitus tulee esiin myös Talentian jäsenkyselyissä, kuten myös avuttomuus tarttua siihen. Puuttumista hillitsee haluttomuus puhua kuormituksesta, sillä sosiaalialalla on vallalla eräänlainen vaikenemisen kulttuuri.

Myös Helsingin Sanomissa [5] käsiteltiin työterveyslaitoksen julkaisemaa tutkimusta. Artikkelissa mainitaan, että työstressiä aiheuttavat etenkin johtamisen epäjohdonmukaisuus sekä epäsuhta toisaalta työn vaatimusten ja työn hallinnan sekä ponnistelujen ja palkkioiden välillä. Työstressi on terveydelle haitaksi ja sitä voi vähentää oikeudenmukaisella johtamisella, jossa kuullaan alaisia tärkeissä asioissa ja muun muassa muutetaan tai perutaan epäonnistuneita päätöksiä.

Sosiaalityön opiskelijan näkökulmasta olisi toivottavaa, että sosiaalityön kuormittavuutta voitaisiin vähentää, työnohjausta ja perehdyttämistä tehostaa sekä muuttaa käytänteitä ja asiakastietojärjestelmiä sosiaalityötä, asiakkaita ja sosiaalityöntekijöitä paremmin palveleviksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa [6] vuodelta 2009 todettiin, että työtyytyväisyys liittyy työn ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin, joihin tulee vaikuttaa samanaikaisesti. Pysyvien muutosten aikaansaaminen tarkoittaa organisatorisen toimintaympäristön kehittämistä, kuten työntekijöiden omaan työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien sekä päätöksentekoon osallistumisen parantamista. Pelkkä organisaatioissa tapahtuva kehittäminen ei ole riittävää, vaan myös sosiaalityön yhteiskunnallista arvostusta on parannettava. Kolmas kehittämisen kohde liittyy välittömään työyhteisöön, sen toimintaan sekä lähiesimieheltä saatavaan tukeen, jota olisi tärkeä vahvistaa. Koska eniten kuormitusta sosiaalityössä aiheuttavat työn organisointi sekä huonosti toimivat käytänteet ja asiakastietojärjestelmät, on rakenteelliselle sosiaalityölle tilausta.

Niina Mäki

Lapin yliopisto, eSosiaalityön maisterikoulutus

Kuvat: Antti Keränen, https://www.instagram.com/cvltfvck/?hl=fi

Lähteet:

[1] Työterveyslaitos, tiedote 25.10.2016. http://news.cision.com/fi/tyoterveyslaitos/r/sosiaalityon-kuormittavuuteen-taytyy-puuttua,c2108521

[2] Talentia-lehti 1.11.2016 http://www.talentia-lehti.fi/sosiaalityossa-tyon-kuormitus-taittuu-hitaasti/

[3] http://www.apotti.fi/apotti-hanke/

[4] Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, 27.10.2015  http://elec.aalto.fi/fi/midcom-serveattachmentguid-1e57d7f5ac168b07d7f11e589b0f5ad480af4e8f4e8/s1_jormanainen.pdf

[5] HS 28.10.2016 http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002927759.html

[6]  STM julkaisu 2009:6 https://www.julkari.fi/handle/10024/112301