16.8.2016

Ketteryyttä sosiaalityöhön?

Lähde:www.pixabay.com
Ketterä on veikeä sana. Sillä tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan kevyesti, nopeasti tai joustavasti liikkuvaa, sukkelaa tai vikkelää.

Organisaatioiden johtamisessa ja uudistamisessa ketteryyteen liitetään ennakkoluulottomuus, hyvä yhteishenki ja selkeä yhteinen päämäärä. Ketterissä organisaatioissa siedetään erilaisuutta ja johdetaan innostavasti.

Ketterissä työyhteisöissä tehtävänkuvat ovat joustavat ja osaamista jaetaan yli organisaatiorajojen. Ketteryys on siis myös yhteistoiminnallisuutta, jossa yhteistyö- ja verkostoitumistaidot korostuvat.

Ketteryys liittyy kiinteästi kokeilukulttuuriin, jossa kokeillaan rohkeasti uusia ideoita ennen kuin ne ehditään tappaa liialla suunnittelulla tai kattavilla riskianalyyseillä. Kokeilukulttuurissa epäonnistumiset sallitaan, ja ne otetaan yhteisinä oppimisen kokemuksina. 

Suomen hallitus on ottanut ohjelmassaan tavoitteeksi Suomen ketterän uudistamisen luottamukseen, vuorovaikutukseen ja kokeiluihin perustuvalla johtamisella. Kärkihankkeillaan hallitus lupaa muun muassa digitalisoida julkiset palvelut sekä kokeilla perustuloa osana kokeilukulttuurin käyttöönottoa (kokeilevasuomi.fi).

Sosiaalityö uudistuu nopeasti esimerkiksi digitalisaation myötä. Lainsäädäntöä on uudistettu ja perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta. Kehittämistä tarvitaan niin valtakunnallisessa kuin paikallisellakin tasolla.

Oulunkaaren kuntayhtymä palkittiin toukokuussa THL:n TERVE-SOS-palkinnolla toimintamallista, jossa kehittäminen kuuluu kaikille. Mallissa koko henkilöstön sekä myös asiakkaiden osallistuminen kehittämiseen onnistuu johdon tuella ja sallimalla erilaiset kokeilut.

Kehittäminen oman työn ohessa vaatii kuitenkin riittäviä resursseja. Henkilöstön osallistamisella kehittämiseen voidaan myös saada aikaan säästöjä. Hyvä esimerkki tästä on Sitran vuosina 2011-2013 toteuttama LATU-hanke. Hankkeen viidessä pilottikunnissa saavutettiin merkittäviä taloudellisia hyötyjä kehittämällä työelämän laatua ja toimintatapoja henkilöstön omilla innovaatioilla. 

Olisiko myös sosiaalityössä mahdollista omaksua ketteryys toimintatavaksi? Perinteisesti ketteryys on sosiaalityössä liitetty vain kolmannen sektorin toimijoihin, jotka ovat usein julkisen sektorin toimijoita joustavampia toimintatavoiltaan. Hyvä kysymys on, mikä estää ketteryyden sosiaalityön organisaatioissa julkishallinnossa? 

Ketteryys voisi tuoda sosiaalityöhän parempaa johtamista, uudistusmyönteisyyttä sekä nopeampaa reagointia asiakkaiden tarpeisiin, jopa uudenlaista palvelukulttuuria. Se voisi madaltaa verkostoyhteistyön aitoja.

Sosiaalityössä tarvitaankin rohkeutta kokeilla ja katsoa asioita toisin sekä kykyä oppia epäonnistumistenkin kautta. 



Elisa Savolainen

eSosiaalityön opiskelija, joka suoritti opintoihin kuuluvan pitkän käytännönopetusjakson Oulunkaaren kuntayhtymässä keväällä 2016 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi, käyttäjätunnuksellasi tai anonyymisti.

Kiitos osallistumisesta keskusteluun!